Bitcoin on älyraha

Älyraha = intelligent money (raha, joka on älykäs itsessään)

Älykäs raha = smart money (älykkäiden ihmisten raha, investointitermi)

Lisää termistöä sekä tarkempi määritelmä artikkelin lopussa.

Analogiat ovat usein avuksi kuvailtaessa uusia, ennennäkemättömiä ja -kokemattomia asioita. Aloitan siis analogialla hyvin tunnetusta teknologisesta läpimurrosta, internetistä.

Tiedon internet

Samaan tapaan kuin vuonna 1994 teknologinen evoluutio on jälleen ottamassa suuren harppauksen. Tuolloin julkaistiin Netscape -selain, joka raivasi tien internetin massamarkkinoille. Tuota ennen internet oli vain harvojen nörttien harrastelua.

90-luvulla ei ollut Googlea, vaan hakukoneena toimi Altavista. Kuka muistaa? Minä muistan. Muistan elävästi, kun kirjoitin ensimmäisen hakusanan Altavistan hakukenttään, ja maailma aukeni. Sillä hetkellä minulle oli päivänselvää, että kaikki tieto tulevaisuudessa menee internetiin.

Jonnet ei muista.

Kommunikaation internet

Toinen herätys tapahtui 1996, kun tutustuin chat-huoneisiin. Viimeistään kun sovin chat-huoneessa ensimmäisen “oikean” elämän, lihatilan tapaamisen, ymmärsin päivittäisen kommunikaation siirtyvän internetiin, ainakin suurimmaksi osaksi.

Skype lanseerattiin lankapuhelinaikaan, jolloin musiikkitiedoston lataaminen kesti tunnin ja sitä varten piti varata kodin ainoa puhelinlinja. Ei siis ihme, ettei suurin osa ihmisistä nähnyt internetin tarjoamaa potentiaalia sen varhaisissa kehitysvaiheissa.

Puuttuva pala digitalisaation graalin maljasta

Nyt eletään vuotta 2019, ja totta tosiaan, lähes kaikki informaatio ja kommunikaatio on netissä, protokollien varassa, automaattisesti, vapaasti saatavilla kaikille. Ainakin jos sattuu asumaan sellaisessa maassa, joka arvostaa sensuurivapautta.

Vaikka kommunikaation ja tiedon valtatiet olivat internetin kahden ensimmäisen kehitysloikan myötä auki, yksi tärkeä lupaus oli vielä lunastamatta, nimittäin digitaalinen raha.

Arvon internet

Ennen Satoshi Nakamoton vuonna 2008 julkaisemaa esitystä työntodistuksella (proof-of-work) varmistetusta elektronisesta rahasta, sähköiset rahat olivat riippuvaisia luotetusta kolmannesta osapuolesta eli kirjanpitäjästä, joka estää saman rahan kuluttamisen kahteen kertaan. Satoshin keksintö ratkaisi ongelman mullistavalla tavalla luottaen hajautettuun tilikirjaan, jonka varmistaminen on kaikkien käyttäjien yhteisellä vastuulla.

Internetin maailmanvalloituksen kolmas loikka on siis viimeinkin pitkällisen kehitystyön jälkeen käsillä. Meillä on nyt työkalu, jolla voimme viedä rahan ja arvon internetiin. Se työkalu on Bitcoin.

OpenDime on fyysinen Bitcoinin säilytys- ja siirtotapa (Photo by Simon on Unsplash)

Millä tavalla Bitcoin on älykäs?

Bitcoin mahdollistaa rahan ja arvon säästämisen ja siirtämisen henkilöltä toiselle ilman kolmansien osapuolten antamaa lupaa (pankit, välityspalvelut). Tämä varmistetaan matematiikkaan perustuvien tietokoneohjelmien, hajautetun lohkoketjun sekä henkilökohtaisten avainten hallinnan avulla.

Bitcoin-järjestelmää kutsutaan usein luottamuksettomaksi, koska se ei vaadi luottamusta kolmansiin osapuoliin, mutta oikeasti luottamus on vain siirtynyt avoimen lähdekoodin ohjelmistoon. Tämä tarkoittaa, että vaikka ei tietäisi ohjelmoinnista juuri mitään, voi luottaa siihen, että maailmassa on riittävästi älykkäitä ja hyviä ihmisiä, jotka jatkuvasti käyvät koodia läpi ja varmistavat, ettei siinä ole virheitä tai haittaohjelmia. Hyvä esimerkki järjestelmästä, joka toimii tällä periaatteella, on Wikipedia. Käyttöjärjestelmistä Linux toimii avoimen lähdekoodin periaatteella.

Kuinka monesti olette törmänneet virheelliseen informaatioon Wikipediassa, vaikka sitä ylläpitää vapaaehtoisvoimin toimiva yhteisö? Ja kuinka moni tietää miten TCP -protokolla toimii vaikka käyttää sitä päivittäin avatessaan älypuhelimen selaimen? Ihmiset haluavat käyttää palveluita ja työkaluja, joista on heille selkeää hyötyä. Bitcoin täyttää tämän kuvauksen yhä paremmin perinteisen finanssimaailman kiristäessä kontrollia, pönkittäen yhä vahvemmin Bitcoinin arvonlupausta.

Bitcoin on älykäs, koska se kykenee maksamaan ylläpidostaan, kehityksestään ja levityksestään Bitcoiniin osallistuville tahoille ilman keskitettyä toimijaa.

Mihin Bitcoinia tarvitaan?

Bitcoin on parempi vaihtoehto keskuspankkirahalle, eli fiat-valuutalle (EUR, USD, YEN jne.), joissa arvon takaa liikkeelle laskeva taho, eli keskuspankki. Arvo perustuu siis lupaukseen, joka voidaan pettää. Näin kävi tuoreeltaan Venezuelassa, jossa hyperinflaatio epätasapainotti ja köyhdytti valtavan määrän ihmisiä erittäin lyhyessä ajassa. Hyperinflaatio johtuu siitä, että rahaa lasketaan liikkeelle liikaa, jolloin jo liikkeellä olevan rahan arvo laskee dramaattisesti ja nopeasti. Kaikki fiat-valuutat ovat alttiita hyperinflaatiolle; kyse on vain siitä, kuinka pitkään rahan luonnin asiakseen ottaneet tahot kykenevät vastustamaan kiusausta painaa yhä isompia määriä rahaa omiin ja kavereidensa taskuihin. Tätä kutsutaan Cantillon-vaikutukseksi ja siitä ei ole tavallinen ihminen päässyt hyötymään koskaan ennen Bitcoinia.

fiat-valuutta kärsii normaalitilanteessakin jatkuvasta inflaatiosta, mikä tarkoittaa, että joka vuosi samalla summalla saa vähemmän. Esimerkiksi USA:n dollarin ostovoima on laskenut viimeisten viiden vuosikymmenen aikana merkittävästi: Kun Big Macin sai 70-luvulla reilulla puolella taalalla, maksaa se vuonna 2019 n. 4,50$, eli USD:n ostovoima on laskenut yli 85 %.

Bitcoinin ostovoima perustuu puhtaasti kysyntään ja tarjontaan. Sen arvon takaavat sinä, minä ja muut käyttäjät.

Bitcoin on kuin peli, jossa on kolme pelaajaa: käyttäjät, kehittäjät ja louhijat. Kaikki pelaajat tukevat toisiaan ja hyötyvät Bitcoinista luoden sille jatkuvuutta ja kestävyyttä.

Bitcoin on muuttamaton, mutta kehittyy

Bitcoinin arvoa ei siis takaa kukaan. Tämä on Bitcoinin tärkein ominaisuus ja varmistaa sen, ettei yksikään taho voi estää sitä toimimasta. Bitcoinia ei myöskään ole mahdollista takavarikoida ilman sen haltijan suostumusta toisin kuin keskuspankkirahaa tai jopa kultaa.

Bitcoineja lasketaan liikkeelle rajallinen määrä, jonka jälkeen uusia bitcoineja ei enää synny. Bitcoinin liikkeellelasku on matemaattisesti lukittu, avoin ja kaikille tiedossa.

Nämä bitcoinin ominaisuudet ovat muuttamattomia ja ne on kirjattu sen lähdekoodiin kehittäjäyhteisön saavuttaman yhteisymmärryksen tuloksena. Bitcoinin koodiin tehdään jatkuvasti lisäyksiä ja parannuksia.

Miten bitcoineja luodaan?

Louhijat vastaavat verkon turvallisuudesta ja kuluttavat laskentatehoa eli sähköä varmistaakseen bitcoin-siirrot kirjaten ne yhteiseen tilikirjaan (lohkoketju) ja saaden tästä palkkioksi uusia bitcoineja lohkopalkkion muodossa. Näin uusia bitcoineja lasketaan liikkeelle.

Täyskäyttäjät vahvistavat yhteisen tilikirjan käyttämällä koko yhteisen tilikirjan tiedot sisältävää ohjelmaa ja osallistuvat näin sen varmistamiseen.

Kuka kehittää Bitcoinia?

Kuka vain voi kirjoittaa Bitcoinin koodia ja lähettää sen yhteisön tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Käytännössä tämä vaatii jonkin verran ymmärrystä ohjelmoinnista. Toisaalta Bitcoinissa on paljon muitakin tärkeitä työstettäviä asioita, kuten peliteoreettinen kehitys, lokalisointi, testaaminen ja tiedon levittäminen. Ihmiset valitsevat osallistua Bitcoinin kehitykseen koska Bitcoin kykenee maksamaan heille luoden positiivisen summan insentiivipelin, jossa kaikki osapuolet voittavat. Bitcoin on puhtain Nashin tasapainon ilmentymä, jota ihmiskunnalla on kuunaan ollut kunnia todistaa.

Peliteoria on Bitcoinin koossa pitävä voima.

Bitcoinilla ei ole keskitettyä tahoa päättämässä sen kehityksestä vaan päätöksenteko tapahtuu konsensuksella. Vaaditaan siis yhteisön enemmistön tuki, mikäli muutoksia halutaan tehdä. Tästä johtuen Bitcoinin kehittäminen on hyvin hidasta, sillä jokainen muutos punnitaan ja testataan tarkasti ennen kuin se pääsee osaksi Bitcoinin koodia.

Koska olemme ihmisiä ja erimielisyyksiä tulee jatkuvasti, saattaa syntyä haarauma Bitcoinin koodissa. Kun osa yhteisöstä haluaa viedä kehitystä eri suuntaan ja päättää haarautua, syntyy uusi älyraha. Sillä voi olla jaettu historia Bitcoinin kanssa, tai se voi olla vain kopio Bitcoinin lähdekoodista tietyin muutoksin. Tämä on erittäin tärkeä prosessi ja takaa sen, ettei Bitcoinille pääse syntymään yhtä dominoivaa voimaa, joka päättäisi sen kohtalosta. Tosin yleensä haarauma lakkaa olemasta älyraha ja muuttuu “paskapoletiksi” välittömästi haarautumisen jälkeen siinä vaiheessa kun sillä on tunnettu keulahahmo, kehitystiimi ja vahva oma visio siitä, mitä Bitcoinin tulisi olla.

Bitcoin on ohjelmoitavaa rahaa

Yksi Bitcoinin suurista tulevaisuuden lupauksista on mahdollisuus ohjelmoida “älysopimuksia”, jotka automatisoivat bitcoin-avainten käyttöä ja hallintaa sekä lisäävät uusia ominaisuuksia toisen tai kolmannen tason rinnakkaisketjuratkaisuilla. Esimerkiksi testamentin voisi luoda yksinkertaisimmillaan siten, että bitcoin-lompakossa olisi säännöllisin aikavälein käytävä kuittaamassa olevansa elossa ja kun kuittausta ei enää tule, varat vapautuisivat ennalta määriteltyyn bitcoin-lompakkoon. Tämä esimerkki ei ole toki aukoton, mutta havainnollistaa yksinkertaistetusti luottamuksetonta, yksipuolista “sopimusta.”

Toinen esimerkki voisi olla ilman välikäsiä tapahtuva tavaran tai palvelun myynti. Tätä kutsutaan escrow-sopimukseksi, jossa molemmat osapuolet lukitsevat älysopimukseen tietyn määrän bitcoinia: myyjä pantin ja ostaja kauppahinnan + pantin. Bitcoinit vapautetaan vasta, kun molemmat osapuolet ovat kuitanneet lompakostaan, että kaupan ehdot on täytetty. Tässä yhteydessä voidaan antaa myös palautetta, joista koostuu ajan mittaan “luottamukseton luottamusprofiili.”

Bitcoin ja tekoäly

Bitcoin on oikeastaan oma elämänmuotonsa, eräänlainen tekoäly. Sillä on oma tahto elää ja levittäytyä mahdollisimman laajaan käyttöön sekä imeä itseensä sitä eniten hyödyttävät ja tukevat teknologiset innovaatiot. Lähin vertaus luonnosta on sienirihmastot, jotka ovat pisimpään maapallolla selvinnyt elämänmuoto. Bitcoin maksaa ihmisille omasta ylläpidostaan samaan tapaan kuin sienirihmasto tuottaa muille eliöille niiden tarvitsemia palveluja eläessään ja levitessään. Tulevaisuudessa Bitcoin todennäköisesti maksaa ylläpidostaan ja kehityksestään myös muille tekoälymuodoille ja koneille. Automatisointi, robotiikka ja tekoäly tulevat eittämättä mullistamaan maailman sellaisena kuin sen vuonna 2019 tunnemme ja samaan tapaan kuin älysopimukset kehittyvät korvaamaan perinteiset sopimukset ja lakimiehet, kehittyy bitcoin korvaamaan keskuspankkirahan ja pankkiirit.

Ihmisen kontrollissa oleva raha ei ole älyrahaa, se on älytöntä rahaa.

Mikä on älytöntä rahaa?

Bitcoinista keskusteltaessa on hyvä ottaa huomioon, mitkä Bitcoinin kaltaiset järjestelmät eivät ole Bitcoinin kilpailijoita. Selvennetään siis hieman olennaisimpia käsitteitä.

Virtuaali- ja kryptovaluutat ovat perusluonteeltaan älyttömiä rahoja samaan tapaan kuin eurot. Näiden päälle voidaan toki rakentaa älysopimuksia ja monenlaisia, tehokkaita ja hyviäkin palveluja, mutta se ei tee niistä älyrahaa.

Esimerkkejä älyttömien rahojen käyttötarkoituksista ovat yritysten sisäisen toiminnan tehostaminen, pelien sisäinen raha, bonuspisteet ja digitaaliset arvopaperit.

Virtuaalivaluutta

Pitää sisällään pelirahat, bonuspisteet, digitaaliset fiat-valuutat, poletit, kryptovaluutat ja älyrahat. Termi kattaa siis kaikki digitaaliseen arvoon liittyvät säilytys- ja siirtomekanismit. Kaikki virtuaalivaluutat eivät silti ole kryptovaluuttoja saati älyrahoja.

Kryptovaluutta

Kyptovaluutta lisää virtuaalivaluuttaan kryptografisen (matemaattisen) varmennuksen käyttäen algoritmeja, joilla luodaan eritasoisia varmennus- ja suojausmekanismeja. Kryptovaluutat voivat silti olla keskitettyjä ja ihmisten kontrolloimia. Bitcoin on myös kryptovaluutta, mutta suurin osa kryptovaluutoista ei täytä älyrahan määritelmää.

Älyraha on jotain paljon suurempaa ja tärkeämpää kuin kryptovaluutta. Se on itsessään älykästä.

Bitcoin on ainoa löydetty älyraha

Markkinoilla on jopa tuhansia virtuaali- ja kryptovaluuttoja sekä lisäksi useita erilaisia poletteja, ja siksi on tärkeää korostaa, ettei yksikään markkinoilla olevista vaihtoehdoista täytä älyrahan vaatimuksia kuten Bitcoin (BTC), joka on toistaiseksi ainoa löydetty älyraha. Löydetty siksi, että aivan kuten tuli, pyörä, Amerikka tai matematiikka olivat löydettävissä, myös Bitcoinin numeerinen olemus on aina ollut olemassa, odottamassa riittävän kyvykkäitä toimijoita paljastamaan sen salat ja valjastamaan ne ihmiskunnan kehityksen käyttöön.

Bitcoinin yhdistelmä matematiikkaa, peliteoriaa ja tietotekniikkaa tarjoaa ainutlatuisen työkalun ihmistoiminnan kehittämiseen. Bitcoin on absoluuttisen niukka, digitaalinen, sensuurivapaa vertaisrahaprotokolla.

Termistöä

Raha = arvonsäilyttäjä, vaihdon väline, laskentayksikkö (kulta, bitcoin)

Valuutta (fiat) = keskuspankkien liikkeelle laskema rahan korvike, jossa palvelumaksu järjestelmän ylläpitäjälle maksetaan inflaation muodossa (USD, EUR, YEN, jne.)

Älyraha = avoin, julkinen, lohkoketjupohjainen, sensuurinvastainen, ohjelmoitava, mutta kontrolloimaton, virtuaalinen kryptovaluutta, “arvon internet”

Poletti = yritysten, yhteisöjen tai valtioiden liikkeelle laskemat keskinäiset arvonsiirto- ja säilytysmekanismit, “arvon intranet”

Älysopimus = älyrahajärjestelmään automaattisesti kirjoittava, muuttamaton asiakirja

Arvopaperi = osakkeet, optiot, johdannaiset, velkakirjat

Niko Laamanen (OmniFinn Twitterissä ja Telegrammissa)

Kirjanjulkaisija, saarnamies, insinööri

Kiinnostuitko Bitcoinista? Katso suomentamamme Bitcoin-kirjallisuus tästä!

Haluatko julkaista omaa Bitcoin-aiheista kirjallisuuttasi? Lähetä viesti: info@konsensus.network

Seuraa minua ja Konsensus Networkia Twitterissä.

Haluatko minut puhumaan yritykseesi? Lähetä viesti: niko@konsensus.network

--

--

CEO of Konsensus Network. Open Source Entrepreneur. Generalist Engineer. Bitcoin Publisher. World Denizen.

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store
Niko Laamanen

CEO of Konsensus Network. Open Source Entrepreneur. Generalist Engineer. Bitcoin Publisher. World Denizen.