Voiko bitcoinista tulla rahaa?

(spoiler alert: bitcoin on jo rahaa.)

Photo by Bermix Studio on Unsplash

örmään tähän kysymykseen ajoittain, mikä on ymmärrettävää johtuen siitä tosiasiasta, ettei rahasta tai taloustieteestä juuri opeteta perinteisissä kivijalkaisissa opinahjoissa. Ja niissäkin oppilaitoksissa, joissa rahasta puhutaan, nojataan verrattain uuteen reservivaluuttateoriaan “Modern money mechanics”, joka on opittu hyväksymään virallisena totuutena sen enempää kyseenalaistamatta. Tuntuu siltä, etteivät fiat-finanssialan oletetut asiantuntijat oikein itsekään tiedä, miten systeemin tulisi toimia, muuten kuin kehäpäätelmänä: toimii koska toimii, kunnes ei toimi. Ja talouspolitiikalla lääkitään lähinnä oireita, joiden lähteille ei moni uskalla kurkistaa. Onneksi internet tarjoaa mahdollisuuden parempaan kouluttautumiseen.

Kovat ajat vaativat kovia kannanottoja ja eräät maailmantalouteen perehtyneet ovatkin nostattaneet huolensa rahajärjestelmämme kestämättömyydestä. Siis siitä, että uutta rahaa painamalla pyritään paikkaamaan niitä aukkoja, jotka ovat alun alkaenkin syntyneet kestämättömän rahajärjestelmän tuloksena.

Tuomas Malinen on yksi harvoista julkisuuteen tulleista ekonomeista, joka on uskaltanut avata sanaisen arkkunsa tulevaan talouskriisiin liittyen; tai ehkä hän ei ole uskaltanut olla sitä avaamatta.

Pidän Malisen rohkeasta otteesta seistä valtavirtaa vastaan ja herätellä nukkuvia kovin sanoin. Joskin kritisoin jonkin verran Malisen ylipoleemista sävyä näissä tuomiopäivän saarnoissa. Lienee totta, että tuleva talouskriisi on suurempi kuin yksikään aiemmin kokemamme ja tulee sitä kautta vaikuttamaan negatiivisesti valtavaan määrään ihmisiä. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton, nimittäin meillä on nyt jotakin, mitä keskusjohtoisesti suunniteltu talouskoneisto harvoin tarjoaa, nimittäin vaihtoehto.

En puhu nyt vaihtoehdoista, jotka nojaavat voimakkaasti modernin aikakauden peruspilareihin; moderni aikakausi antaa yhä nopeammin tilaa informaatioaikakaudelle. Esimerkiksi pieniin kansallisvaluuttoihin kuten markkaan palaaminen tai jopa kultakantaan palaaminen ovat epärealistisia vaihtoehtoja voimakkaasti globalisoituneessa maailmassa, jossa väkivallan monopolisointi on alati kalliimpaa. Toisin sanoen, yksilöillä on informaatioajan työkalujen kuten internetin, kryptografian ja Bitcoinin ansiosta realistiset mahdollisuudet suojella itseään ja omaisuuttaan tehokkaammin kuin kansallisvaltio. On vain loogista, että maantieteelliset rajat menettävät alati merkitystänsä maailmassa, jossa suurin osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta tapahtuu muutenkin rajattomissa tiloissa.

Rajattomassa tilassa tarvitaan rajatonta (vapaata) mutta rajallista (niukkaa) rahaa. Nyt kun se vaihtoehto on olemassa, en usko että ihmiset enää tyytyvät vähempään.

Mitä ja miksi raha on?

Selvitetään aivan ensin, mitä raha on ja määritellään rahan olennaisimmat ominaisuudet. Tärkeintä on muistaa, että kaiken arvon takana on subjektiivinen arvonmuodostusteoria. Tämä tarkoittaa, että ihmistoiminnalla tuotetut palvelut ja hyödykkeet, joita kuluttajat käyttävät omassa toiminnassaan ovat arvokkaita vapailla markkinoilla, koska niille on kysyntää.

Jotta kysyntä ja tarjonta eri tuotteiden ja palveluiden kohdalla voisi mitenkään kohdata globaalissa maailmantaloudessa, tarvitaan väistämättä rahaa, joka toimii arvon säilyttäjänä, vaihdannanvälineenä ja tiliyksikkönä.

Jo aikojen alusta on vaihdettu palveluksia, tavaroita tai ruokaa siihen, mitä kulloinkin on tarvittu. Tarve rahahyödykkeille kasvaa yhteisöjen mukana muun muassa siksi, että kansainvälinen kauppa on hankalaa pilaantuvilla hyödykkeillä. On siis parempi käyttää lasihelmiä, oravannahkoja tai vaikka koristeellisia kivenjärkäleitä.

22.5. on virallinen Bitcoin-pizza -päivä

Bitcoin on jo rahaa. Se otti harppauksen kryptografianörttien pelistä digitaaliseksi käteiseksi vuonna 2010 kun muuan Laszlo Hanyecz päätti kymmenen tuhannen bitcoininsa arvon olevan tasan kaksi perhepizzaa.

Millään ei ole sisäistä arvoa, vaan kaiken hinta määräytyy subjektiivisen arvonmuodostusteorian mukaan: yksilö päättää kuinka paljon on valmis maksamaan tuotteesta tai palvelusta perustuen omaan rajahyötyynsä ja yksilöt yhdessä muodostavat markkinakoneiston, joka säätää hinnat. Käyttäjät valitsevat rahansa perustuen rahan tärkeimpiin ominaisuuksiin: myytävyyteen, jaettavuuteen, säilyvyyteen ja siirrettävyyteen.

Jalometallit täyttävät suurimman osan näistä ominaisuuksista erittäin hyvin, mistä syystä ne nousivat suvereeneiksi rahan muodoiksi vuosituhansien ajaksi. Suvereenin rahan aikakausi päättyi siihen, kun kultakanta lopulta ajettiin alas ensimmäisen maailmansodan rahoittamiseksi vuonna 1914. Moderni keskuspankkiraha on verrattain uusi kokeilu ja edustaa rahan historiassa heikkoa rahaa, jonka arvo voi ajan kuluessa vain laskea. Sen ilmiselvin käyttötarkoitus on rahoittaa ikuista sotaa, johon lujan rahan maailmassa ei olisi kenelläkään varaa.

Luja vs heikko raha = Sound vs unsound money

Bitcoin edustaa lujaa rahaa ja täyttää rahalta vaadittavat ominaisuudet paremmin kuin hyvin; siitä on tullut ensimmäinen absoluuttisen niukka resurssi. Sitä on helppo säilöä, siirtää, jakaa osiin ja sillä on todella korkea myytävyys ajasta ja paikasta riippumatta.

Riippumatta siitä, mitä yksikään taho virallisesta statuksestaan huolimatta haluaa uskotella, yksilöt itse valitsevat käyttämänsä rahan, joka toimii parhaiten heidän omassa elämässään. Bitcoin on vapaata rahaa, jota kuka tahansa voi käyttää tai olla käyttämättä. Molemmissa tapauksissa bitcoin on jo rahaa. Se ei vain ole sitä kaikille.

Bitcoin ei ole virtuaalivaluutta, toisin kuin euro

Yleisesti käytössä oleva “virtuaalivaluutta” -termi on epätarkka kuvaamaan bitcoinia, sillä mikään ei ole todellisempaa kuin matematiikka, joka on fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemiseen käytetty, tarkkaan määritelty kieli. Virtuaalivaluutta kuvaa paremminkin keskuspankkirahaa, jonka kuviteltu arvo voi haihtua tuhkana tuuleen yhdessä yössä.

Vaikka nykyään suurin osa arvonsiirroista tehdään käyttäen virtuaalivaluuttoja, kuten euroja tai muita fiat-valuuttoja, metallirahasta ei olla koskaan luovuttu, vaan keskuspankit yhä kiihtyvästi kerryttävät kultaa holveihinsa kertoen toiminnallaan rehellisemmän tarinan kuin lausunnoillaan siitä, mitä “oikea raha” virallisen määritelmän mukaan milloinkin tarkoittaa.

Fiat-valuutta on oikean rahan halpa kopio ja sen ylläpitokustannukset peritään käyttäjiltä inflaation muodossa.

Venezuelan Bolivar on kirjaimellisesti arvottomampi kuin paperi, jolle se on printattu.

Bitcoin on matemaattisesti taattu, vapaaehtoinen raha, kun taas keskuspankkiraha on pakotettu ja taattu lupauksilla. Näiden lupausten pettäminen on mm. Venezuelassa johtanut siihen, ettei seteleitä kannata enää poimia maasta. Tätä kutsutaan hyperinflaatioksi, joka on sisäänrakennettu ominaisuus jokaisessa rahassa tai valuutassa, jonka tuotantomäärää on helppo lisätä. Kulta ja bitcoin poikkeavat fiat-valuutoista korkean varanto-virta -suhteensa vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä on vaikeaa laskea liikkeelle suurta määrää jo kierrossa olevaan rahamäärään verrattuna, eli niiden tuottaminen on vaikeaa, kallista ja bitcoinin tapauksessa julkisen ja kiveen lyödyn liikkeellelaskuaikataulun ulkopuolella mahdottoman vaikeaa.

Väärennettyä keskuspankkirahaa tai jopa kultaa voi olla vaikeaa erottaa aidosta, mutta väärennettyjen bitcoinien tunnistaminen on erittäin helppoa ja automatisoitua ja se onnistuu keneltä vain, joka osaa asentaa tietokoneohjelman. Keskuspankkirahajärjestelmässä luotamme pankkiirien itsekuriin pidättäytyä luomasta (väärentämästä) liikaa fiat-valuuttaa, pääosin digitaalisen virtuaalivelan muodossa, kun taas Bitcoinin avoimesta lähdekoodista jokainen voi itse varmistaa, millä ehdoilla ja missä aikataulussa uutta rahaa luodaan. Tämä informaatio ei ole yleisesti saatavilla nykyisessä keskuspankkijärjestelmässä, mikä on aiheuttanut luottamuspulaa ja edesauttanut osaltaan bitcoinin spontaania nousua vaihtoehtoiseksi, vapaaksi ja globaaliksi reservivaluutaksi.

Weimarin tasavallan (nyk. Saksa) hyperinflaatio 1921–1923, ei niin kaukana eikä kauan aikaa sitten.

Globaali fiat-valuuttakokeilu lähestyy loppuaan

Valtaosalle vuonna 2020 elossa olevista ihmisistä vuonna 1971 lakkautettu Bretton Woodsin sopimus lienee tuntematonta historiaa ja sen vaikutukset täten tuntematonta nykyaikaa. Monille on kenties päässyt syntymään sellainen käsitys, että erittäin nuori ja kokeellinen keskuspankkiraha olisi jotenkin suvereeni rahan muoto vain koska se on käytetyin. Kulta ja muut metallirahat koetaan hankalina ja vaikeita ne ovatkin; se tuo niille aivan erilaisen arvonlupauksen kuin korusanat ja jonkun sattumanvaraisen boomerin allekirjoitus koristamassa paperilappuja (tietysti näiden paperilappusten arvostusta pakottaa se tosiasia, että verot on maksettava fiat-valuutalla).

Kultaa on vaikeaa tuottaa, kuljettaa ja väärentää. Fiat-valuutta on näissä mielissä kätevämpi, mutta helpossa rahassa piilee aina hyperinflaation varmuus. Maailmanhistoriasta ei löydy ensimmäistäkään rahan tuotannon valtaan päässyttä tahoa, joka olisi kyennyt vastustamaan kiusausta täyttää ensin omia ja kavereidensa taskuja uudella rahalla. Tätä kutsutaan Cantillon-vaikutukseksi, joka tarkoittaa, että se taho, joka saa uuden rahan ensimmäisenä hyötyy sen täyden arvon verran, sillä rahan kokonaismäärän lisäämisen vaikutukset näkyvät kuluttajahinnoissa vasta viiveellä.

Lopulta tavallinen kuluttaja maksaa holtittoman valuutan printtaamisen laskun kohonneissa tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Kyseessä on ihmishistorian suurin puhallus.

Rahaprintteri sanoo Brrrrrrrr

Hyperinflaatio epätasapainottaa kokonaisia kansakuntia nopeasti kun ihmiset ovat pakotettuja kilpajuosten kiinnittämään palkkarahansa edes johonkin etäisesti arvonsa säilyttävään ennen kuin heidän ostovoimansa katoaa kokonaan.

Pakotettu ja harkitsematon kulutushysteria ei voi olla hyväksi jos tavoitteena on kehittää ihmiskunnasta yhä vahvempi ja vauraampi.

Valtavirtataloustaiteilijoiden (keynesiläisten) näkökulmasta inflaatio on tärkeä rahan liikkeellepaneva voima, jota ilman talous ei voisi toimia, sillä ihmiset vain säästäisivät kaiken rahansa jos sen ostovoima kasvaisi ajan kanssa sen sijaan että se laskisi kuten nyt. On varmasti totta, että kulutus osittain vähenisi. Toisaalta on myös varsin yleinen mielipide, että elämme eräänlaisessa kerskakulutusyhteiskunnassa, jossa on useita ongelmia ilmastonmuutoksesta jätteiden hallintaan, joiden ratkaisemisessa kulutuksen vähentäminen todennäköisesti auttaisi. Ihmiset eivät lakkaisi silti kokonaan kuluttamasta jos holtiton rahan luonti lopetettaisiin; kulutus vain ohjautuisi vikasijoituksista kestävämpiin sijoituksiin, joilla kaavailtaisiin pitkässä juoksussa olevan enemmän arvoa kuin säästetyllä rahalla.

Toisin sanoen, bitcoin tekee säästämisestä taas seksikästä.

Hyperinflaatio ei johdu pelkästään itsensä raha-auktoriteeteiksi julistaneiden taitamattomuudesta, vaikka holtiton rahapolitiikka eittämättä nopeuttaakin hyperinflatorisen aikapommin aktivoitumista. Olisi naiivia tuudittautua siihen, että “sivistyneissä länsimaissa” ongelmia ei tulisi tai että ne rajautuisivat vain “kehitysmaihin”, sillä kaikki fiat-valuutat ovat epäonnistuneet ja tulevat epäonnistumaan ilman poikkeuksia ennen pitkää.

Saattaa jopa käydä niin, että modernin ajan “kehitysmaista” muodostuu informaatioajan johtavia supervaltoja tai jonkinlaisia itsenäisten yksilöiden kokoontumispaikkoja kun hyperinflatoituneet geopoliittiset alueet ovat pakon edessä joutuneet ottamaan bitcoinin käyttöön ennen muita alueita, joissa fiat-talous vielä “toimii”.

Photo by Julián Gentilezza on Unsplash

Kultaboomerit tekevät tilaa Bitcoin-milleniaaneille

On selvää, että uudet teknologiset innovaatiot herättävät eritoten varttuneemmissa sukupolvissa epäilystä, mutta ne kiinnostavat vastapainona enemmän nuorempia ja uteliaampia ihmisiä, jotka eivät ole valmiita hyväksymään harmaantuneiden villatakkisetien ja kukkahattutätien selityksiä siitä, miten asiat ovat tai miten niiden tulisi olla.

Kuuluu vain lakoninen lentävä lausahdus: “OK, boomer.”

Ihmishistorian suurin sukupolvi, eli milleniaalit elävät mieluiten tietokonemaailmassa. Vaikkakin monille epäintuitiivinen, tietokonemaailma on täysin yhtä todellinen kuin fyysinen maailma. Milleniaalit sijoittavat mieluummin bitcoiniin kuin kultaan tai kiinteistöihin ja erilaiset pelirahat ja poletit ovat heille jo tuttuja videopeleistä. Saavutettuaan parhaan ansaintaiän, heitä todennäköisesti kiinnostaa (ainakin enemmän kuin matalakorkoinen säästötili pankissa) vapaa raha, jota voi tienata itselleen sopivalla tavalla (vaikka pelaamalla videopelejä) ja jota voi siirtää ilman lupaa kenelle tahansa minne päin maailmaa tahansa sekunneissa ja käytännössä ilmaiseksi. Bitcoinia ei myöskään kiinnosta työajat tai pyhäpäivät toisin kuin monia pankkiireja.

Elämme informaatioajassa, jossa on mahdollista olla oma pankkinsa ja tuottaa lisäarvoa muille ihmisille sijainnista riippumatta tienaten ja kuluttaen rahaa, jota ei voi horjuttaa, takavarikoida tai edes pysäyttää.

Nähdäkseni on vain kaksi vaihtoehtoa: Joko bitcoin menee kuuhun tai se menee nollaan. Ei ole välimallia.

Pitääkö nyt hankkia bitcoinia?

Emme voi vielä kuvitellakaan kaikkea, mihin Bitcoinista lopulta on. Samaan tapaan kuin emme osanneet kuvitella Netflixiä imutellessamme musiikkia Napsterilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Bitcoinilla olisi paljonkin käyttöarvoa jo tänään. Ei kaikille, mutta riittävälle määrälle ihmisiä.

Lukittu maksimimäärä (21 000 000 BTC) sekä liikkeellelaskuaikataulu tarkoittavat, että bitcoinin arvonnousu on matemaattinen tosiasia niin pitkään kun sillä on vähäistäkään käyttöä vaikka kuinka pienen käyttäjäkunnan keskuudessa. On yleinen harhaluulo, että bitcoinin menestyminen tai sen ”rahallistuminen” vaatisi massojen kiinnostumisen. Bitcoin on ollut rahaa jo vuosikausia ja on sitä jatkossakin heille, jotka sitä haluavat käyttää.

Riskitöntä sijoitusta ei ole olemassakaan, eikä ole mitään varmuutta siitä, että bitcoinista tulisi joskus globaali reservivaluutta samassa mittakaavassa kuin USA:n dollari on nykyään. Sijoituksissa ja eritoten uuteen teknologiaan pohjaavissa sellaisissa on aina riski, jonka ottamisesta markkinakoneisto joko palkitsee komeasti tai sitten rankaisee. Molemmissa tapauksissa saamme arvokasta dataa maailmanlaajuisen rahakokeilun edistymisestä.

Yksi tapa ajatella bitcoinin hankkimista on sijoittaminen tulevaisuuden absoluuttisen niukkaan rahainfrastruktuuriin.

Bitcoinilla on potentiaalia muuttaa ihmiselämiä ja sitä kautta koko maailmaa, nähdäkseni parempaan suuntaan: onnistuessaan bitcoin mahdollistaa varallisuuden säilömisen ja siirtämisen läpi ajan ja sukupolvien, antamatta yhdellekään taholle edes mahdollisuutta puuttua asiaan.

Voin perustella 1–100% allokaation bitcoinille kenen tahansa portfoliossa, mutta en voi perustella 0% allokaatiota. Se olisi yksinkertaisesti todella tyhmää, koska nousupotentiaali on käytännössä ääretön bitcoinin onnistuessa mutta sen epäonnistuessa voidaan pudota vain nollaan. Eli hyöty/riski -suhde on bitcoinissa korkea.

Suosittelen perinpohjaista perehtymistä Bitcoin-protokollaan, sillä se on varmin tie vakuuttua bitcoinin tarjoamasta käyttöarvosta maailmassa, jossa kontrollia jatkuvasti tiukennetaan. Mitään arvoa ei voida määrittää objektiivisesti, vaan yksilö määrittää kaikki arvonsa itse. Jokainen on myös vapaa valitsemaan oman rahansa.

Bitcoinin whitepaperin suomennoksesta vastasi aktiivinen yhteisö, nokassaan Biocycle

Kiitos kun jaksoit lukea.

Kerro mitä tykkäsit. Kirjoitan mielelläni lisää. niko@konsensus.network

Jos etsit lisää luettavaa Bitcoinista, suosittelen perehtymään myös aiemmin julkaisemaani artikkeliin “Bitcoin on älyraha”, jossa sukellan hieman syvällisemmin Bitcoinin insentiivimalleihin ja pohdin Bitcoinin yhtymäkohtia tekoälyn ja elävien, autonomisten organismien kanssa.

Suosittelen myös perehtymään parhaaseen suomenkieliseen Bitcoin-kirjastoon, jota ylläpitää Thomas Brand (Brandin kirjasto).

Read this article in English.

Niko Laamanen (OmniFinn Twitterissä ja Telegrammissa)

Kirjanjulkaisija, saarnamies, insinööri

Kiinnostuitko Bitcoinista? Katso suomentamamme Bitcoin-kirjallisuus tästä!

Haluatko julkaista omaa Bitcoin-aiheista kirjallisuuttasi? Lähetä viesti: info@konsensus.network

Seuraa minua ja Konsensus Networkia Twitterissä.

Haluatko minut puhumaan yritykseesi? Lähetä viesti: niko@konsensus.network

--

--

CEO of Konsensus Network. Open Source Entrepreneur. Generalist Engineer. Bitcoin Publisher. World Denizen.

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store
Niko Laamanen

CEO of Konsensus Network. Open Source Entrepreneur. Generalist Engineer. Bitcoin Publisher. World Denizen.